| Kristus-päivän jälkeen |
|
Oli mahtavaa saada olla mukana ympäri Suomea saapuneiden, eri piirien kristittyjen kanssa, rukoilemassa ja korottamassa Jeesuksen nimeä yli muiden nimien. – Olen kuunnellut radiota ja keskustellut monien ihmisten kanssa kuullen kaikilta samaa. Oli liikuttavaa olla keskellä Jumalan siunausta ja läsnäoloa. Omia rukouksiani ajatellen koin juuri kuten tuossa efesolaiskirjeen kohdassa sanotaan. Ef. 3: 20. Mutta hänelle, joka voi tehdä enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa, 21. hänelle kunnia seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja iankaikkisesti! Amen.
Oli mahtavaa saada olla mukana ympäri Suomea saapuneiden, eri piirien kristittyjen kanssa, rukoilemassa ja korottamassa Jeesuksen nimeä yli muiden nimien. – Olen kuunnellut radiota ja keskustellut monien ihmisten kanssa kuullen kaikilta samaa. Oli liikuttavaa olla keskellä Jumalan siunausta ja läsnäoloa. Omia rukouksiani ajatellen koin juuri kuten tuossa efesolaiskirjeen kohdassa sanotaan.
Yksi asia, josta koin Jumalan minun sydämelleni puhuvan, liittyy Jeesukseen kulmakivenä. 1 Piet. 2: 6. Sillä Raamatussa sanotaan: "Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva." 7. Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät usko, "on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi" 8. ja "kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi."
Jäähyväisrukouksessaan Jeesus rukoili seuraajiensa yhteyden puolesta painokkain sanoin: ”Että he yhtä olisivat, jotta maailma uskoisi ja jotta maailma ymmärtäisi Isän, Jumalan lähettäneen hänet!”
Me kristityt olemme hajaannuksemme kautta tuottaneet paljon häpeää ja murhetta Jeesukselle. Sen seurauksena hän ei ole voinut olla omalla, oikealla paikallaan ”huippukivenä”, vaan olemme pudottaneet hänet alas kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi. Näin olemme kristittyinä kompuroineet tai kampittaneet Jeesuksen nimellä toisiamme. Puhumattakaan hajaannuksen vaikutuksesta seurakuntien ulkopuolisiin ihmisiin.
Kristus-päivä oli hetki, jossa saimme yhdessä eri piirien kristittyjen kanssa rakentua ”hengelliseksi huoneeksi” ja Jeesus itse asettui huippukiveksi. Paikalle, josta hänen kirkkautensa saa loistaa. Paikalle, josta hän voi vuodattaa sellaisen siunauksen, joka tee maamme jälleen terveeksi.
Anna Jeesuksen olla oman elämäsi rakennuksen huippukivi ja silloin voit tuottaa kunniaa Jumalalle.
Annetaan Jeesuksen olla seurakuntamme huippukivi ja silloin hänen kirkkautensa ja siunauksensa voi levätä yllämme. Silloin voimme olla hänen siunauksensa kanavana ja muutosvoimana tässä kaupungissa.
Rakennetaan yhteyttä yli kristillisten raja-aitojen ja niin Kristus saa kohota huippukiveksi koko alueellamme. Silloin hänen nimensä nousee ylitse kaikkien muiden nimien. Hän saa kunnian ja koko kaupunkimme voi muuttua.
|